Mitä yksi terapiakäynti maksaa? Ja miten se maksetaan?
Yhden käynnin hinta on tällä hetkellä 60 € / 45min. Maksu tapahtuu laskulla, jonka lähetän sähköpostitse kuun lopussa. Voit myös maksaa käteisellä ja saat kuitin halutessasi. Käynnin hintaan ei ole tule laskutuslisiä, poliklinikka maksuja tai muita lisämaksuja.
Saanko tulla tapaamaan sinua vain kokeeksi, ennen kuin päätän jatkosta?
Kyllä, ja yleensä terapeutit suosittelevatkin käymään tutustumassa usempaan terapeuttiin, mikäli tämä on mahdollista. Näitä kutstutaan yleisesti tutustumiskäynneiksi. Voit hyvin tulla yhdelle käynnille ihan vain kokeilemaan, miltä yhteinen työskentely tuntuu. Ensimmäisen tapaamisen tarkoitus on tutkia yhdessä, sopiiko tapa työskennellä sinulle ja koetko olosi riittävän turvalliseksi. Tämän jälkeen voit rauhassa päättää, haluatko jatkaa vai et.
Miten terapian hakeudutaan? Tarvitsenko lääkärin lähetteen?
Voit varata suoraan ajan sivustoni ajanvarausjärjestelmästä tai Minduu-profiilini kautta. Et tarvitse lääkärin lähetettä varataksesi aikaa. Jos haet Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, sinulla täytyy olla B-lausunto, jonka saat psykiatrilta. En tee vielä Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, sillä psykoterapiaopintoni ovat vielä kesken. Valmistun 05/2026, jonka jälkeen haen oikeudet tehdä psykoterapiaa.
Pitääkö minulla olla valmiiksi jokin tavoite, kun tulen terapiaan?
Sinulla ei tarvitse olla valmiita tavoitteita kun hakeudut terapiaan. Usein ihmiset hakeutuvat terapiaan kun olo ahdistunut, masentunut, epämääräisen huono tai jollain tapaa ristiriitainen. Näitä asioita tutkitaan terapian alussa ja tavoitteet muodostuvat sen mukaan. Toisinaan ihmisillä on valmiita tavoitteita mielessään, kuten että halu tutkia menneisyyttään tarkemmin tai oppia pärjämään paremmin jonkin tunteen kanssa. Tavoitteet voivat muuttua myös matkan varrella, kun ymmärrys omasta tilanteesta syvenee.
Kuinka usein tapaamisia yleensä on, ja kauanko hoito kestää?
Yleisin tahti terapiassa on kerran viikossa tai tarvittaessa useammin. En aloita uusia terapioita, jotka ovat harvemmin, kuin kerran viikossa. Syynä tähän on se, että kokemukseni mukaan harvemmin tavatessa tunteiden kanssa työskentely jää etäisemmäksi, joka hankaloittaa hoitoa. Terapiajaksojen pituudet riippuvat elämäntilanteesta, tavoitteista ja oireista. Lyhyemmät terapiajaksot ovat muutaman kuukauden mittaisia eli 10-20 kertaa ja pidemmät vuoden tai pidempään, tarkoittaen yli 40 kertaa. Tutustumiskäynnit eivät sido mihinkään.
Miten lyhyemmät ja pidemmät terapiajaksot eroavat toisistaan?
Lyhyemmissä terapiajaksoissa tavoitteet terapialle ovat usein jo alusta alkaen selkeämpiä itselle. Painotus työskentelyssä on enemmän nykyhetkessä ja oireiden lievityksessä. Taustalla voi olla esimerkiksi jokin elämäntilanteesen liittyvä asia tai kriisi.
Pidempikestoiset terapiat ovat kestoltaan yleensä vuodesta yli kolmeen vuoteen. Näissä tavoitteiden ei tarvitse olla niin selviä alussa. Onglmat ovat yleensä jatkuneet pidempään, ehkä tunnistat jotain vuorovaikutustilanteissa tuttuja kaavoja, jotka liittyvät johohkin varhaisiin ihmissuhteisiin. Traumaattisten kokemusten, kuten emotionaalisen tai fyysisen väkivallan, käsittely vaatii yleensä pidempää terapiaa. Näihin voi liittyä monenlaisia voimakkaita tunteita kuten ahdistuneisuutta, pelkoa, häpeää, vihaa, syyllisyyttä, inhoa, avuttomuuden, arvottomuuden tunteita, ja näiden käsittely vaati yleensä aikaa ja luottamuksen syntymistä terapeuttiin.
Sinun ei kuitenkaan itse tarvitse tietää tarvitsetko lyhymepää vai pidempää terapiaa, tätä pohditaan myös tutustumiskäynneillä.
Mitä jos en osaa puhua mistään tai pääni lyö tyhjää?
Tämä on hyvin tavallista, etenkin terapian alussa. Sinun ei tarvitse osata selittää tarkasti, mikä on vialla. Jotkut ovat terapiaan hakeutessaan pohtineet paljon mistä haluavat puhua ja toiset vähemmän. Riitää että tulet paikalle omana itsenäsi.
Voiko terapiaan saada Kelan tukea, ja miten se käytännössä toimii?
Kela voi tietyin edellytyksin tukea kuntoutuspsykoterapiaa. Tämä edellyttää psykiatrin arviota siitä, että psykoterapia on tarpeellinen toimintakykysi tukemiseksi, Kelalle tehtyä hakemusta ja myönteistä päätöstä sekä Kelan hyväksymää psykoterapeuttia palveluntuottajaksi.
En vielä tee Kelan kuntoutuspsykoterapiaa, sillä tämä ei ole psykoterapiaopintojen aikana mahdollista. Valmistun psykoterapeutiksi 05/2025, jonka jälkeen haen Kela-oikeudet. Eli käynneistäni ei ole vielä mahdollista saada Kelan korvausta.
Kuinka luottamuksellista terapia on? Mitä tarkoittaa vaitiolovelvollisuus?
Olen pohjakoulutukseltani psykiatrinen sairaanhoitaja ja opiskelen integratiivista psykoterapiaa Jyväskylän yliopistossa. Työskentelyäni ohjaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista, ja minua sitoo terveydenhuollon ammattilaisena tiukka vaitiolovelvollisuus.
Se tarkoittaa käytännössä sitä, että en saa kertoa tapaamisilla esiin tulevia asioita kenellekään ilman suostumustasi. Tietosi kirjataan ja säilytetään potilasasiakirjoina tietoturvallisesti. Minulla on sekä Jyväskylän yliopiston koulutuspsykoterapioihin liittyvä vakuutus että oma potilasvakuutus, jotka turvaavat hoitotyötä.
Poikkeuksia luottamuksellisuuteen ovat vain tilanteet, joissa on vakava vaara sinun tai jonkun toisen hengelle tai terveydelle, tai lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus.
Psykologiliitto on tehnyt hyvän tarkistuslistan mitkä velvollisuudet koskevat erilaisia terapeutteja. Suosittelen tähän tutustumista yleisesti, kun etsit terapeuttia mielenterveyden haasteissa.
https://www.psyli.fi/etsitko-psykologia-neuropsykologia-tai-psykoterapeuttia/